Hammastarkastus

Hammaskarttoja on monenlaisia, niissä voi olla kuvattu hampaat kerran tai moneen kertaan eri puolilta. Hampaiden kohdalla voi olla laatikko tai laatikoita merkintöjä varten tai merkinnät tehdään käsin kuvan viereen. Yhdestä hampaasta voidaan tehdä merkintöjä eri puolilta tai sitten kirjataan vaan huonoin lukema ja sen sijainti. Omistajan ei tarvitse ymmärtää hammaskartasta muuta kuin se, että se sisältää tärkeää tietoa lemmikin suun ja hampaiden tilasta ja hampaisiin perehtyneet eläinlääkärit osaavat nämä tiedot tulkita ja niiden perusteella tehdä hoitosuunnitelman. Mikäli minkäänlaista hammaskarttaa ei ole tehty, ei rahoilleen ole saanut vastinetta ja hoito voi viivästyä aiheuttaen kipua ja pahentaen tulehdusta ja muiden hampaiden ennustetta. 

Ja tässä on tunnustuksen paikka: minäkään en tehnyt hammaskivenpoistoon tulleille potilailleni mitään hammaskarttaa ennen jatko-opintoja vuonna 2011, en sellaisesta tiennytkään enkä olisi osannut hampaita arvioidakkaan - tämä sama tiedon puute saattaa olla siis muillakin asiaan perehtymättömillä eläinlääkäreillä, vaikka muuten huippu ammattilaisia olisivatkin.

Merkinnöistä itse tykkään merkitä ientaskun syvyyden ja kirjata mahdolliset muut huomiot. Eli parhaimmillaan hampaan kohdalla olisi vain yksi numero ja mahdollisesti numeron sijaintitieto, eikä muuta. Silloin ei kukaan vahingossa säikähdä "liiasta informaatiosta" ja homma pysyy yksinkertaisena. Pahimmillaan numeron lisäksi on F 1-3, TR 1-5, ONF, UCF, CCF, M1-3 tai muuta löpinää, koska tietenkin huomioitavat asiat pitää kirjata.

Ientasku: normaali ientasku ei kissalla ylitä 1 mm ja pienellä koiralla (toy/mini) 2 mm syvyyttä. Isommalle koiralle 3 mm ientasku voidaan hyväksyä ja joskus 4 mm esim. isoissa kulmahampaissa. Jos lukema ylittää normaalin, tarkoittaa se sitä, että jostain syystä ientasku on syventynyt joko ikenen liikakasvun (tulehdus) tai vajaavaisesti puhjenneen hampaan tai kudostuhon (tulehdus) vuoksi. Tutkimusten mukaan 5 mm syvästä ientaskusta alkaa olla jo hankala tai mahdoton puhdistaa sinne kertyvää likaa joten aletaan puhua "aikapommista" ja tilanteen mukaan harkita hampaan poistotarvetta. Tietenkin kissalla jo yli 2 mm on tuplasti sallitun ja poistoja harkitaan aiemmin. 

Sijainti: hampaalla on monia pintoja, osa hampaasta on posken ja osa kitalaen puolella. Sitten on "etu- ja takapinta". Näille on omat nimitykset. Mesiaalinen tai mesiaalisesti tarkoittaa sitä pintaa, joka on kohti etuhampaiden keskilinjaa ja distaalinen päinvastoin, etuhampaiden keskilinjasta poispäin eli "taaksepäin". Bukkaalinen on sitten posken puolella ja palatinaalinen kitalaen puolella, linguaalinen on kielen puolella. Huulien puolella erotetaan joskus posken puolella olevasta sanalla labiaalinen. Sitten itse hampaalla on vielä koronaalinen ja apikaalinen, koronaalisen tarkoittaessa kruunun puolta ja apikaalisen juuren puolta. 

Hammaskartassa merkintä 3 mesial tarkoittaisi siis sitä, että syvimmillään ientasku on 3 mm mesiaalisesti eli sillä reunalla, joka on "eteenpäin" kohti etuhampaiden keskikohtaa. 

Sitten jos ientaskussa on jotain huomautettavaa, esim ikenen liikakasvu (H niinkuin hyperplasia) tai ikenen vetäytyminen (GR niinkuin gingival recession) se merkitään myös.

Puuttuvat ja poistettavat hampaat on merkittävä, samoin ainakin hammassyöpymä (TR eli tooth resrption) ja furka (eli monijuurisen hampaan juurien haarautumiskohdan luukato) sekä mahdollinen murtuma. Osa hammaseläinlääkäreistän tykkää merkitä myös ientulehduksen, hammaskiven ja liikkuvuuden. Minä en tykkää kirjata erikseen ientulehdusta, koska käytännössä jokaisella on ientulehdus. Kirjaan sitten ylös, jos ikenet olisivatkin priimaa. Hammaskiven määrä on olennaista silloin, kun sitä kertyy epätasaisesti, esimerkiksi toiselle puolelle enemmän kuin toiselle. Se voi tarkoittaa sitä, että eläin varoo puremasta kipeällä puolella ja sinne kertyy siksi enemmän hammaskiveä. Minä tykkään mainita tämän hoito-ohjeeseen jos hammaskiveä on epätasaisesti. Liikkuvuuteen suhtaudun itse joko tai -tyylillä enkä juuri arvioi minimaalista liikkuvuutta. Osa hampaista ei heilu yhtään ja esim etuhampaissa ja pienemmissä yläposkihampissa lievä liikkuvuus sallitaan. Liikkuvuus on epänormaalia jos se on yli 1 mm mihin suuntaan tahansa. Minä kirjaan sen vasta silloin.

Tässä on muuten syitä hampaan poistolle:

- 50% tai yli kiinnityskudostuho 

- juuripaise

- sisältä kuollut hammas

- furka 3 eli luukato juurien haarautumiskohdan alueella siten, että koettimella pääsee juurien välistä toiselle puolelle

- yli 1 mm liikkuvuus

- yli 5 mm ientasku (kissalla yli 2 mm)

- TR eli hammassyöpymä

- ytimeen ulottuva murtuma (ellei juurihoideta)

- traumaa aiheuttava purentavika (ellei hoideta oikomalla)

Ja tässä vielä lyhennyksiä selityksineen listattuna hammaskarttaan liittyen:

Parodontiitti

PD1 ei luukatoa

PD2 alle 25% luukato

PD3 luukato 25-50 %

PD4 yli 50% luukato (joskus PD tarkoittaa pocket depth eli ientaskun syvyys, silloin merkintä on mm:ssä) Parodontiitin laajuuden arviointiin on ientaskujen mittauksen lisäksi arvioitavahammasröntgenkuvat.

Furka

F1 alle 50%

F2 yli 50%

F3 100% läpi juurien haarautumiskohdasta, luukato on edennyt juurien haarautumiskohdassa.

Mobility eli liikkuvuus

M1 alle 1 mm liikkuvuus

M2 noin 1 mm liikkuvuus

M3 vakava, yli 1 mm liikkuvuus. Hammas voi liikkua kiinnityskudostuhon vuoksi, juurimurtuman tai kasvaimen vuoksi.

Gingivitis eli ientulehdus

GI 0 ei ientulehdusta

GI1 lievä ientulehdus ikenen rajalla

GI2 kohtalainen ientulehdus, vuotaa verta mitattaessa

GI3 vakava ientulehdus, turpeat, punakat ja vuotavat spontaanisti.

Calculus eli hammaskivi

C0 ei hammaskiveä

C1 hieman hammaskiveä

C2 kohtalaisesti hammaskiveä

C3 runsaasti hammaskiveä

Enamel eli kiille

• AB Abrasion eli kuluma esim. kivien pureskelusta 

• AT Attrition eli kuluma siksi, että hampaat hankaavat toisiinsa

• CA Caries eli "reikä", harvinen koiralla, kissalla ei todeta

• E/D Enamel defect, pistemäinen kiillevaurio

• E/H Enamel hypoplasia eli kiilteen heikkous (laajempi)

• E/HM Enamel hypomineralization eli kiilteen heikkous (laajempi)

Malocclusion eli purentavika (AVDC luokittelu)

MAL1 on normaali, MAL2 yläleuka on alaleukaa pidempi ja MAL3 alaleuka on yläleukaa pidempi.

• MAL1/BV Buccoversion -väliposkihammas tai poskihammas joka kääntyy posken suuntaan

• MAL1/DV Distoversion -hammas joka kääntyy "taaksepäin"

• MAL1/LABV Labioversion -etu- tai kulmahammas joka kääntyy kohti huulia

• MAL1/LV Linguoversion - hammas joka kääntyy kohti kieltä 

• MAL1/MV Mesioversion - hammas joka kääntyy"eteenpäin", ns. sapelihammas 

• MAL1/PV Palatoversion - hammas joka kääntyy kohti kitalakea 

Fracture eli murtuma

• T/FX/EI Enamel infraction eli särö kiilteessä (mikroskooppinen)

• T/FX/EF Enamel fracture eli kiillemurtuma

• T/FX/UCF ei-komplisoitunut kruunumurtuma (ydin suojassa)

• T/FX/CCF kompisoitunut kruunumurtuma (ydin paljaana)

• T/FX/UCRF ei-komplisoitunut kruunu-juuri-murtuma 

• T/FX/CCRF komplisoitu kruunu-juuri murtuma 

• T/FX/RF Root fracture eli juurimurtuma

Resorption eli syöpymä

• TR1 Stage 1 syöpymävaurio vain kiilteen läpi

• TR2 Stage 2 kiilteen ja hammasluun läpi

• TR3 Stage 3 syöpymä ulottaa ytimeen

• TR4 Stage 4 suurin osa hammasta syöpynyt

• TR5 Stage 5 syöpymä on valmis, hammas on hävinnyt

Muuta

• DT deciduous tooth: maitohammas

• DTC Dentigerous cyst: puhkemattoman hampaan muodostama kysta

• CWD Crowding: "ruuhkaa" ahdas hammasväli

• GE Gingival enlargement: ikenen suurentuma

• GH Gingival hyperplasia: ikenen liikakasvu

• GM Gingival mass: ikenen massa

• MN/FX Mandibular fracture: alaleuan murtuma

• MX/FX Maxillary fracture: yläleuan murtuma

• ONF Oronasal fistula: yhteys suu- ja nenäontelon välillä auki

• OM Oral mass: massa suun alueella

• ROT Rotated tooth: kiertynyt hammas

• RR Internal resorption: hampaan sisäinen syöpymämuutos

• RRT Retained root tip: juurenpää (jäänyt)

• RTR Retained tooth root: juuri (jäänyt)

• SI Intrinsic staining: hampaan sisäinen värjäytymä

• TR Tooth resorption: hammassyöpymä

• T/NV Non-vital tooth: kuollut hammas

• T/PE Pulp exposure: ydin esillä

• T/SN Supernumerary tooth: ylimääräinen hammas